Ikäkuntoutuksen
(geriatrinen ja gerontologinen moniammatillinen kuntoutus) vaikuttavuudesta on olemassa runsaasti näyttöä. Tiedämme hyvin, miten lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta,
tasapainon hallintaa, koordinaatiota, liikkumista, toimintaa arjessa ja
ergonomiaa harjoitetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Kuntoutuksen menetelmiä
ei tarvitse keksiä uudelleen vaikka kehitettävää aina onkin. Kuntoutuksen erityiskysymyksiin
en tässä yhteydessä ota kantaa (esim. muistikuntoutus, psykogeriatrinen
kuntoutus, aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus, neurologinen kuntoutus, proteesit).
Näköpiirissä ei ole, että kuntoutuksen voimavarat lisääntyisivät,
siksi käytettävissä oleva
kuntoutuksen
ammatillinen osaaminen kannattaa kohdentaa ikäihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta kriittisiin kohtiin esim.
- kun läheiset huomaavat ikäihmisen toiminta- ja liikkumiskyvyn rajoittuvan
- kun akuutti sairaus romahduttaa toimintakyvyn ja on vaikeuksia palata aikaisempaan toimintakyvyn tasoon
- kun tulee tarve apuvälineen hankintaan liikkumisen tai päivittäisen toiminnon tueksi
- kun ikäihminen kotiutuu sairaalasta akuuttitilanteen jälkeen
- kun ikäihmiselle itselleen tulee tunne, ettei enää pärjää entiseen malliin.
Paljon resursseja vaativien yksilöllisten interventioiden rinnalle tarvitaan entistä enemmän uudenlaista ryhmämuotoista,
mutta silti yksilöllistä kuntoutusta. Pienryhmien tehokas ja vaikuttava
toiminta vaatii organisointia ja kuntoutusosaamista. Ryhmässä myös vertaisuus
vahvistuu.
Kaikissa kunnissa tulisi olla ”matalan kynnyksen” neuvontapaikkoja (seniorineuvola,
kuntoutusneuvola jne.), joista saa tietoa palveluista ja joissa pystytään luotettavasti
arvioimaan toimintakykyä sekä ohjaamaan tarvittaessa eteenpäin esim. tarkempaan
arviointiin ja tutkimuksiin, apuvälineiden tarpeen arviointiin ja lääkärin
vastaanotolle. Kaikkiin kysymyksiin ei aina tarvita lääkäriä. KEY on kehittänyt ja tuotteistanut Ikäihmisten kuntoutusneuvolan toimintamallin RAY-avustuksella.
Nykyaikaisen
teknologian hyödyntämistä ikäihmisen kuntoutumisprosessissa ja sen seurannassa pitää
kehittää. Ohjelmat ja sovellukset eivät saisi olla pääsääntöisesti yrityskohtaisia
ja maksullisia. Maksuttomia sovelluksia pitäisi kuntoutuksessa hyödyntää nykyistä
yleisemmin. Esimerkkejä niistä ovat erilaiset pikaviestimiseen,
ryhmäkeskusteluihin ja verkkoviestintään liittyvät sovellukset ja ohjelmat.
Niistä on olemassa runsaasti selvitettyä tietoa ja käyttökokemuksia (esim. Hely
ry ja Enter ry). Tablettitietokone on ikäihmisille mainiosti soveltuva laite,
jota on helppo kuljettaa mukana, jonka näyttö on suuri ja joka usein voi korvata
varsinaisen tietokoneen. Laitteiden ja sovellusten hyödyntämiseen liittyviä
kehittämishankkeita tarvitaan pikaisesti.
Ikäihmisten kanssa toimivien työntekijöiden ammatillista osaamista toimintakyvyn edistämisessä ja
tukemisessa pitää parantaa. Kyse on usein työntekijöistä, joilla on vain
vähän koulutusta. Täydennyskoulutus tuottaa tehokkaimmin uutta osaamista
silloin, kun koulutus toteutetaan siellä, missä uusia taitoja tarvitaan. Haastavinta
on ”poisoppia” aikaisempia työtapoja ja perinteistä ajattelua. Kyse on myös
voimavaroista esim. paljonko aikaa työntekijä voi käyttää toimimiseen yhden
asiakkaan kanssa.
Eri puolilla Suomea
on kehitetty runsaasti erilaisia kuntoutuksen malleja. Niitä ovat
kehittäneet järjestöt, kunnat, yliopistot ja esim. Kela. Toimintamallien selvittäminen
ja arviointi olisi järkevää, pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Näytön taso
vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä ollut tutkimus vai kehittämishanke.
