6.6.2016

KeyNet-uutiset muuttuivat KeyNet-Jäsenuutisiksi

KEY:n tiedotustoimintaa kehitetään palvelemaan erityisesti jäsenyhteisöjämme. Jo vuosia toimittamamme KeyNet-uutiset muuttuivat huhtikuussa KeyNet-Jäsenuutisiksi.

Edelleen kaikille avoimet viestintäkanavat ovat Facebook ja Twitter. Käy kommentoimassa!

Lämmintä kesää kaikille lukijoillemme!


11.2.2016

Kiireen keskellä pari ajatusta ikäkuntoutuksesta

Aika ajoin tulee tarve kirjoittaa muistiin ajatuksia, jotka liittyvät kuntoutukseen. Idealismia tarvitaan, mutta jalat maassa kannattaa pitää. Seuraavassa muutama kohta, jotka liittyvät tämän päivän yhteiskunnalliseen tilanteeseen, julkiseen keskusteluun ja ikäkuntoutuksen kehittämisen haasteisiin.

Ikäkuntoutuksen (geriatrinen ja gerontologinen moniammatillinen kuntoutus) vaikuttavuudesta on olemassa runsaasti näyttöä. Tiedämme hyvin, miten lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainon hallintaa, koordinaatiota, liikkumista, toimintaa arjessa ja ergonomiaa harjoitetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Kuntoutuksen menetelmiä ei tarvitse keksiä uudelleen vaikka kehitettävää aina onkin. Kuntoutuksen erityiskysymyksiin en tässä yhteydessä ota kantaa (esim. muistikuntoutus, psykogeriatrinen kuntoutus, aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus, neurologinen kuntoutus, proteesit).

Näköpiirissä ei ole, että kuntoutuksen voimavarat lisääntyisivät, siksi käytettävissä oleva 
kuntoutuksen ammatillinen osaaminen kannattaa kohdentaa ikäihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta kriittisiin kohtiin esim.
  • kun läheiset huomaavat ikäihmisen toiminta- ja liikkumiskyvyn rajoittuvan
  • kun akuutti sairaus romahduttaa toimintakyvyn ja on vaikeuksia palata aikaisempaan toimintakyvyn tasoon
  • kun tulee tarve apuvälineen hankintaan liikkumisen tai päivittäisen toiminnon tueksi
  • kun ikäihminen kotiutuu sairaalasta akuuttitilanteen jälkeen
  • kun ikäihmiselle itselleen tulee tunne, ettei enää pärjää entiseen malliin.
Paljon resursseja vaativien yksilöllisten interventioiden rinnalle tarvitaan entistä enemmän uudenlaista ryhmämuotoista, mutta silti yksilöllistä kuntoutusta. Pienryhmien tehokas ja vaikuttava toiminta vaatii organisointia ja kuntoutusosaamista. Ryhmässä myös vertaisuus vahvistuu.

Kaikissa kunnissa tulisi olla ”matalan kynnyksen” neuvontapaikkoja (seniorineuvola, kuntoutusneuvola jne.), joista saa tietoa palveluista ja joissa pystytään luotettavasti arvioimaan toimintakykyä sekä ohjaamaan tarvittaessa eteenpäin esim. tarkempaan arviointiin ja tutkimuksiin, apuvälineiden tarpeen arviointiin ja lääkärin vastaanotolle. Kaikkiin kysymyksiin ei aina tarvita lääkäriä. KEY on kehittänyt ja tuotteistanut Ikäihmisten kuntoutusneuvolan toimintamallin RAY-avustuksella.

Nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä ikäihmisen kuntoutumisprosessissa ja sen seurannassa pitää kehittää. Ohjelmat ja sovellukset eivät saisi olla pääsääntöisesti yrityskohtaisia ja maksullisia. Maksuttomia sovelluksia pitäisi kuntoutuksessa hyödyntää nykyistä yleisemmin. Esimerkkejä niistä ovat erilaiset pikaviestimiseen, ryhmäkeskusteluihin ja verkkoviestintään liittyvät sovellukset ja ohjelmat. Niistä on olemassa runsaasti selvitettyä tietoa ja käyttökokemuksia (esim. Hely ry ja Enter ry). Tablettitietokone on ikäihmisille mainiosti soveltuva laite, jota on helppo kuljettaa mukana, jonka näyttö on suuri ja joka usein voi korvata varsinaisen tietokoneen. Laitteiden ja sovellusten hyödyntämiseen liittyviä kehittämishankkeita tarvitaan pikaisesti.

Ikäihmisten kanssa toimivien työntekijöiden ammatillista osaamista toimintakyvyn edistämisessä ja tukemisessa pitää parantaa. Kyse on usein työntekijöistä, joilla on vain vähän koulutusta. Täydennyskoulutus tuottaa tehokkaimmin uutta osaamista silloin, kun koulutus toteutetaan siellä, missä uusia taitoja tarvitaan. Haastavinta on ”poisoppia” aikaisempia työtapoja ja perinteistä ajattelua. Kyse on myös voimavaroista esim. paljonko aikaa työntekijä voi käyttää toimimiseen yhden asiakkaan kanssa.

Eri puolilla Suomea on kehitetty runsaasti erilaisia kuntoutuksen malleja. Niitä ovat kehittäneet järjestöt, kunnat, yliopistot ja esim. Kela. Toimintamallien selvittäminen ja arviointi olisi järkevää, pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Näytön taso vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä ollut tutkimus vai kehittämishanke.