6.6.2016

KeyNet-uutiset muuttuivat KeyNet-Jäsenuutisiksi

KEY:n tiedotustoimintaa kehitetään palvelemaan erityisesti jäsenyhteisöjämme. Jo vuosia toimittamamme KeyNet-uutiset muuttuivat huhtikuussa KeyNet-Jäsenuutisiksi.

Edelleen kaikille avoimet viestintäkanavat ovat Facebook ja Twitter. Käy kommentoimassa!

Lämmintä kesää kaikille lukijoillemme!


11.2.2016

Kiireen keskellä pari ajatusta ikäkuntoutuksesta

Aika ajoin tulee tarve kirjoittaa muistiin ajatuksia, jotka liittyvät kuntoutukseen. Idealismia tarvitaan, mutta jalat maassa kannattaa pitää. Seuraavassa muutama kohta, jotka liittyvät tämän päivän yhteiskunnalliseen tilanteeseen, julkiseen keskusteluun ja ikäkuntoutuksen kehittämisen haasteisiin.

Ikäkuntoutuksen (geriatrinen ja gerontologinen moniammatillinen kuntoutus) vaikuttavuudesta on olemassa runsaasti näyttöä. Tiedämme hyvin, miten lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainon hallintaa, koordinaatiota, liikkumista, toimintaa arjessa ja ergonomiaa harjoitetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Kuntoutuksen menetelmiä ei tarvitse keksiä uudelleen vaikka kehitettävää aina onkin. Kuntoutuksen erityiskysymyksiin en tässä yhteydessä ota kantaa (esim. muistikuntoutus, psykogeriatrinen kuntoutus, aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus, neurologinen kuntoutus, proteesit).

Näköpiirissä ei ole, että kuntoutuksen voimavarat lisääntyisivät, siksi käytettävissä oleva 
kuntoutuksen ammatillinen osaaminen kannattaa kohdentaa ikäihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta kriittisiin kohtiin esim.
  • kun läheiset huomaavat ikäihmisen toiminta- ja liikkumiskyvyn rajoittuvan
  • kun akuutti sairaus romahduttaa toimintakyvyn ja on vaikeuksia palata aikaisempaan toimintakyvyn tasoon
  • kun tulee tarve apuvälineen hankintaan liikkumisen tai päivittäisen toiminnon tueksi
  • kun ikäihminen kotiutuu sairaalasta akuuttitilanteen jälkeen
  • kun ikäihmiselle itselleen tulee tunne, ettei enää pärjää entiseen malliin.
Paljon resursseja vaativien yksilöllisten interventioiden rinnalle tarvitaan entistä enemmän uudenlaista ryhmämuotoista, mutta silti yksilöllistä kuntoutusta. Pienryhmien tehokas ja vaikuttava toiminta vaatii organisointia ja kuntoutusosaamista. Ryhmässä myös vertaisuus vahvistuu.

Kaikissa kunnissa tulisi olla ”matalan kynnyksen” neuvontapaikkoja (seniorineuvola, kuntoutusneuvola jne.), joista saa tietoa palveluista ja joissa pystytään luotettavasti arvioimaan toimintakykyä sekä ohjaamaan tarvittaessa eteenpäin esim. tarkempaan arviointiin ja tutkimuksiin, apuvälineiden tarpeen arviointiin ja lääkärin vastaanotolle. Kaikkiin kysymyksiin ei aina tarvita lääkäriä. KEY on kehittänyt ja tuotteistanut Ikäihmisten kuntoutusneuvolan toimintamallin RAY-avustuksella.

Nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä ikäihmisen kuntoutumisprosessissa ja sen seurannassa pitää kehittää. Ohjelmat ja sovellukset eivät saisi olla pääsääntöisesti yrityskohtaisia ja maksullisia. Maksuttomia sovelluksia pitäisi kuntoutuksessa hyödyntää nykyistä yleisemmin. Esimerkkejä niistä ovat erilaiset pikaviestimiseen, ryhmäkeskusteluihin ja verkkoviestintään liittyvät sovellukset ja ohjelmat. Niistä on olemassa runsaasti selvitettyä tietoa ja käyttökokemuksia (esim. Hely ry ja Enter ry). Tablettitietokone on ikäihmisille mainiosti soveltuva laite, jota on helppo kuljettaa mukana, jonka näyttö on suuri ja joka usein voi korvata varsinaisen tietokoneen. Laitteiden ja sovellusten hyödyntämiseen liittyviä kehittämishankkeita tarvitaan pikaisesti.

Ikäihmisten kanssa toimivien työntekijöiden ammatillista osaamista toimintakyvyn edistämisessä ja tukemisessa pitää parantaa. Kyse on usein työntekijöistä, joilla on vain vähän koulutusta. Täydennyskoulutus tuottaa tehokkaimmin uutta osaamista silloin, kun koulutus toteutetaan siellä, missä uusia taitoja tarvitaan. Haastavinta on ”poisoppia” aikaisempia työtapoja ja perinteistä ajattelua. Kyse on myös voimavaroista esim. paljonko aikaa työntekijä voi käyttää toimimiseen yhden asiakkaan kanssa.

Eri puolilla Suomea on kehitetty runsaasti erilaisia kuntoutuksen malleja. Niitä ovat kehittäneet järjestöt, kunnat, yliopistot ja esim. Kela. Toimintamallien selvittäminen ja arviointi olisi järkevää, pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Näytön taso vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä ollut tutkimus vai kehittämishanke.

15.12.2015

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus uudistuu

Kelan järjestämä alle 65-­vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu vuoden 2016 alussa vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Positiivista on se, että kytkös vammaisetuuteen poistuu, sillä hakijan ei tarvitse enää saada korotettua vammaistukea päästäkseen vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kelan järjestämässä kuntoutuksessa tehdään pitkäjänteistä, tavoitteellista ja laaja-alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vaikeavammaisten kuntoutuksen uudistukset ovat osa tämän kehittämisen tulosta.

Laki tuo mukanaan sisällöllisiä uudistuksia, jotka mahdollistavat kuntoutuksen joustavan toteutuksen ja yhteistyön kuntoutumisen tukemisessa. Kuntoutuksen viitekehyksenä on WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF-luokitus. Kuntoutus tähtää arjen toiminnoista suoriutumiseen ja osallistumiseen.

Pääosa kuntoutuksen edellytyksistä säilyy ennallaan: henkilö on alle 65-vuotias, eikä hän ole julkisessa laitoshoidossa; henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa; rajoite liittyy sairauteen tai vammaan, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve; kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon; kuntoutuksen tavoitteet eivät ole vain hoidollisia vaan myös suoriutumista ja osallistumista mahdollistavia; kuntoutustarve on perusteltu. Uutta on, että henkilöllä on oltava huomattavia vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista ja osallistumisessa. Kuntoutujan tilanne arvioidaan kokonaisuutena ja sitä arvioidaan ICF-toimintakykyluokituksen mukaan.

Terveydenhuoltolain mukainen kunnan vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta säilyy ennallaan. Sairauden tai vamman tutkimus, hoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkeinen kuntoutus kuuluvat terveydenhuollolle. Kun asiakkaan tilanne on vakiintunut, voidaan kuntoutustarvetta arvioida vähintään vuoden ajalle. Seurantavastuu säilyy terveydenhuollolla myös Kelan järjestämässä kuntoutuksessa.

Jos asiakas ei kykene aktiivisesti osallistumaan kuntoutukseen tai osallistumaan oman elämän tilanteisiin (itsenäisesti, avustettuna tai apuvälineiden avulla), pidetään kuntoutusta hyvään hoitoon liittyvänä ja siten terveydenhuollon vastuulle kuuluvana. Hoidettavuuden helpottaminen itsessään ei ole vaativaa kuntoutustoimintaa.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus toteutetaan voimassa olevien Kelan standardien mukaisesti. Kuntoutus perustuu vaikuttavuustietoon, jota täydentävät yleisesti hyväksytyt ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat. Kuntoutusta järjestetään edelleen yksilö-, ryhmä- tai monimuototerapioina sekä moniammatillisina kuntoutuspalveluina (yksilöjaksot tavoitteisiin soveltuvalla palvelulinjalla, sopeutumisvalmennuskurssit tai kuntoutuskurssit avo- tai laitosmuotoisena). Kuntoutusta toteuttavat aina kuntoutuksen ammattilaiset.

Kuntoutusta voidaan toteuttaa terapiatiloissa tai kotikäyntinä kuntoutujan omassa toimintaympäristössä kuten päiväkodissa, koulussa tai palvelutalossa. Tarkoitus on vahvistaa kuntoutujan suoriutumista omassa arkiympäristössä ja ohjata kuntoutujan kanssa toimivia henkilöitä tavoitteen suuntaiseen ja kuntoutumista tukevaan toimintatapaan. Kuntoutujan fyysistä toimintaympäristöä voidaan muokata kuntoutumista tukevaksi.

Lisätietoja: Vaikeavammaisten kuntoutus uudistuu

25.11.2015

Millä tiedolla tehdään suunnitelmia ja päätöksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä?

THL:n koordinoimassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivässä marraskuussa pohdittiin tiedon merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja päätöksen teossa. Lisäksi kuultiin esimerkkejä onnistuneista terveyden edistämisen toimista ja hankkeista. Luennoitsijat pohtivat aiheissaan mm. minkälaisella tiedolla ja mihin tietoon perustuen päättäjät ja luottamushenkilöt tekevät erilaisia valintoja ja päätöksiä. Mistä tieto hankitaan ja hyödynnetäänkö saatua tietoa päätöksenteossa?  

Päivän avauspuheenvuoron käytti ylijohtaja Veli-Mikko Niemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Puheenvuorossaan Niemi valotti sote-ratkaisun merkitystä kunnille. Mitä terveyden ja hyvinvoinnin tehtäviä jää kuntien vastuulle ja miten vastuu jaetaan itsehallintoalueiden kanssa.

Itä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen professori Vuokko Niirasen puheenvuorossa pohdittiin mitä tietoa luottamushenkilöt käyttävät päätöstensä pohjana. Luottamushenkilöt eivät tyydy useinkaan pelkkään esityslistasta saatuun tietoon, vaan he käyttävät useita kanavia tiedon hankkimiseen. Mediasta saatava tieto on tärkeää, samoin keskustelut kuntalaisten kanssa. Tutkimustiedon käyttöä päätöksen teossa edistävät selvät faktat kuten vaikutukset talouteen ja tiedon ajankohtaisuus.  Myös ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen oli samoilla linjoilla Niirasen kanssa. Tietoa on kaikkialla, tutkijoiden välittämä tieto ei enää riitä päättäjien tietoperustaksi. Tietoa haetaan myös itse laajalta alueelta. Ja mitä poliittisempi päätös on, sen enemmän tietoa haetaan omista kanavista.

Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoelta totesi omassa puheenvuorossaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ tarvitsee vastuuttamista ja selvää koordinaatiota.  Seinäjoen ensimmäinen hyte-strategia laadittiin vuonna 2009, jonka jälkeen tuloksia alkoi syntyä. Seinäjoen terveyden edistämisen vahvistetuilla toimilla on ollut selkeitä vaikutuksia kuntalaisten terveyteen.


Johtaja Mikko Hulkkonen Raisiosta piti päivän visuaalisimman esityksen.  Hän käytti esityksessään itsepiirtämiään strategiakuvia, jotka avasivat yleisölle hienosti Raision kaupungin toimintaa. Strategia- ja kehittämistyön tuloksena Raisiossa on otettu käyttöön kansantajuisia ohjeita, vinkkejä ja uusia ideoita palvelujen järkeistämiseksi, ja tuloksia on syntynyt.     

Päivän ohjelma ja esitykset löytyvät Internetistä:

Aiheeseen liittyviä linkkivinkkejä:


Kirjoittaja:
Aulikki Viippola